Pikakatsaus Turkin kulttuuriin
Turkin erittäin monipuolinen kulttuuri on mielenkiintoinen sekoitus osmanien valtakunnan aikaisia, länsimaisia sekä islamilaisia vaikutteita ja perinteitä. Ehkä parhaiten tunnettuja turkkilaista kulttuuria edustavia asioita ovat värikäs kuvataide, taidokkaat käsityöt kuten kudotut matot ja lasiset ‘pahat silmät’, sekä maan eri alueille ominaiset kansantanssit, joita on yli 100 erilaista.
Turkin tapakulttuuri on erittäin kohteliasta, mutta paikalliset eivät pahastu lainkaan, vaikka kaikki heidän tapansa eivät olisikaan turistille tuttuja. Tapojen perustuntemusta arvostetaan Turkissa kuitenkin suuresti. Erityisesti maaseudulla vastaan tulevia tuntemattomiakin kulkijoita on tapana tervehtiä ystävällisesti, ja he myöskin vastaavat tervehdyksiin aina yhtä ystävällisesti. Turkkilaisia ei saa myöskään sinutella liian pian tutustumisen jälkeen, vaan mieluummin odottaa, että turkkilainen ehdottaa sinuttelua itse. Miehistä käytetään etunimeä ja sen jäljessä titteliä ‘bey’, joka tarkoittaa herraa. Heidän puolisoitaan puhutellaan kohteliaasti myös etunimellä ja liittämällä nimen perään titteli ‘han?m’, joka tarkoittaa rouvaa. Vanhempia ja hieman tuntemattomampia ihmisiä on syytä puhutella erittäin kohteliaasti käyttämällä vastaavia titteleitä ’beyefendi’ tai ’han?mefendi’. Vaikka Turkki on allekirjoittanut monia naisten asemaa koskevia kansainvälisiä sopimuksia, ja vaikka naisten ja miesten tasavertaisuuden periaate on hyväksytty maan perustuslaissa, matkailijan kannattaa silti muistaa, että lainsäädännöstä riippumatta ja historiallisista periaatteista johtuen maassa vallitsee edelleen jonkinlainen eriarvoisuus sukupuolten välillä.
Vaikka Turkissa monille turisteille tarkoitetuissa paikoissa osataan jopa suomea, paikalliset arvostavat edes muutaman turkinkielisen sanan tietämystä suuresti. Ural-altailaiseen kieliryhmään kuuluva turkin kieli on maailman 5. eniten puhuttu kieli, ja sitä puhuu Turkissa noin 90 prosenttia maan kansasta. Muita maassa puhuttuja kieliä ovat kreikka, armenia ja arabia sekä erilaiset Kaukasuksen kurdimurteet. Turkin kieli voi olla suomalaiselle yllättävän helppoa siksi, että sen sanat lausutaan täsmälleen niin kuin ne kirjoitetaankin.
Turkkilainen ruokakulttuuri on myös merkittävä osa maan perintöä ja sekoitus itäisiä ja läntisiä makuja. Monet matkailijat ihastuvat turkkilaiseen keittiöön, joka on tunnettu tuoreista raaka-aineistaan, mausteisista mauistaan ja monipuolisuudestaan. Perinteisiä ruokia ovat esimerkiksi mezet, kebabit, dolmat ja börek-leivonnaiset. Makeista herkuista tunnetuimpia ovat baklava ja turkkilainen rahat, jota kutsutaan myös nimellä lokum. Turkissa ateriointi on usein sosiaalinen tapahtuma, ja ruokaa jaetaan ystävien ja perheen kesken.
Lisäksi Turkin rikas musiikkiperinne vaihtelee alueittain ja sisältää niin klassista osmanimusiikkia kuin modernimpia säveliä. Turkkilaiset nauttivat musiikista ja tanssista, ja esimerkiksi dervissitanssi, joka on osa suufilaista perinnettä, on tunnettu ympäri maailmaa. Musiikin ja tanssin merkitys näkyy myös erilaisissa festivaaleissa ja juhlissa, joita vietetään ympäri maata eri vuodenaikoina.
Suurissa turkkilaiskaupungeissa kenties jo tasa-arvosta ollaan kuultu, mutta niiden ulkopuolella kyllä naisen asemaa en todellakaan kadehdi. Miehen sana on laki, vaikka hän kuinka typeriä vaatisi, eikä naisen sallita tehdä omia päätöksiä. Samoinhan se oli joskus asia kait Suomessakin, mutta siitä onkin aikaa jo huiman kauan. Turkissa myös islaminusko vaikuttaa perinteeseen, islamhan on miesvaltaisuuden puolella sikäli, että se mikä on miehille sallittua, on naisille ehdottomasti kiellettyä. Konstantinopoli eli Istanbul kyllä on jo niin eurooppalainen sijaintinsa ja historiansa puolesta, että siellä ei helpolla tule tapakulttuuria loukattua, muualla suosittelen olemaan varovainen, etenkin kaiken paikallisen arvostelun osalta.. ylistää kyllä saa!
Maassa maan tavalla, eli ei kannata turhia muita arvostella, kyllä turkkilaisillakin varmaan riittäisi kaikenlaista huomauteltavaa Suomen osalta. Itse yritän aina olla mahdollisimman muodollinen ja kohtelias, ettei tule vahingossa töksäyteltyä mitään sopimatonta tai tahattomasti käytöksellä loukattua muita heidän omalla maallaan. Usein saatan olla heidän tavoistaan yllättynyt ja kenties jopa pitää niitä lapsellisina tai typerinä, mutta tuttavalliseksi ryhdyn vasta paikallisen tehtyä niin ensin ja näytettyä mallia. Tasa-arvossa Turkin peräkylissä todellakin ollaan Suomea valovuosia jäljessä, mutta kaipa siellä vaimolla sentään on päätösvalta kotiasioissa.